exocystkompleksi

Exocyst-kompleksi on kahdeksan alayksiköstä koostuva proteiinikompleksi, joka toimii eksosytoosin viimeisessä vaiheessa kiinnittäen secretoriset vesikkelit plasmalemmaan ennen fuusiota. Se on erityisen tärkeä polaarisessa ja tarkasti ohjatussa solujen eksosytoosissa, jossa vesikkelit on suunnattu oikeaan solun alueeseen.

Alayksiköt ovat yleisesti Sec3/EXOC1, Sec5/EXOC2, Sec6/EXOC3, Sec8/EXOC4, Sec10/EXOC5, Sec15/EXOC6, Exo70/EXOC7 ja Exo84/EXOC8. Eri organismit käyttävät samoja sekä vähän erisnimiä proteiineja, mutta ne muodostavat yhdessä toimivan tethering-kompleksin, joka määrittää vesikkelien kiinnittymisen plasmalemmaan.

Toiminta perustuu vesikkelin kiinnittämiseen kasvualustaan ja SNARE-fuusion edellyttämän lähelle, jolloin exocyst-ohjattu kiinnitys edesauttaa fuusion pre-fusion-tilanteen muodostumista. Kompleksi on säädelty pienten GTPaasien, kuten Rab8, Rab11 ja RalA, välityksellä sekä lipidien, kuten PIP2:n, vaikutuksesta. Se sijaitsee etenkin apikaalisissa tai muulla tavoin polarisoituneissa soluissa ja osallistuu vesikulaarisen liikenteen suuntaamiseen sekä solujen pinnan erityisten domainsien muotoutumiseen.

Merkitys tutkimuksessa ja terveydenhuollossa liittyy solujen polarisaatioon, eksosytoosiin ja fuusioihin sekä moniin kehityksen ja neurobiologian prosesseihin. Exocystin katsotaan olevan keskeinen osa solujen normaalin liikenteen ylläpitoa sekä häiriöiden, kuten on kohdistettujen eksosytoosien roolin, rikkomusten taustalla. Tutkimus täydentää kuvaa proteiinikompleksien vuorovaikutuksista SNARE-verkoston kanssa eksosytoosin hallinnassa.