etiologisia

Etiologia on tutkimusalue, joka käsittelee ilmiöiden ja sairauksien syitä sekä alkuperää. Suomen kielessä etiologia tarkoittaa sekä syyn tutkimusta että syiden luokittelua, ja adjektiivia käytetään muodossa etiologinen. Monikossa ja partitiivissa sana esiintyy esimerkiksi etiologisia tekijöitä. Etiologian käsite esiintyy sekä lääketieteessä että laajemmin tieteissä, filosofiassa ja sosiaalitieteissä.

Etiologian keskeinen tehtävä on löytää ja jäsentää mahdollisia syitä sekä niiden suhdetta ilmiöön. Tämä voi sisältää biologisia, kemiallisia, ympäristöön liittyviä sekä geneettisiä tekijöitä. Lääketieteessä puhutaan usein etiologisista tekijöistä, kuten mikrobien, säteilylle altistumisen tai perinnöllisten tekijöiden vaikutuksesta, jotka voivat johtaa sairauden kehittymiseen. Monissa sairauksissa etiologinen selitys on monitekijäinen, ja sairauden taustalla voi olla useiden tekijöiden yhteisvaikutus.

Etiologiaa käytetään myös laajemmin tieteellisessä tutkimuksessa ja yhteiskuntatieteissä. Esimerkiksi käyttäytymisen tai tapahtumien etiologiset selitykset tarkastelevat, miten ja miksi ilmiöt etenevät sekä mitkä ovat niiden taustalla olevat syit. Etiologinen keskustelu eroaa patogeneesistä siten, että etiologia tutkii syitä ja alkuperää, kun taas patogeneesi kuvaa mekanismeja, joiden kautta syy johtaa ilmentymään tai sairauteen.

Haasteet etiologian tutkimuksessa ovat usein monimutkaisuus ja syiden vuorovaikutus. Joissakin tapauksissa etiologia on tuntematon, ja tällöin puhutaan idiopaattisista tekijöistä.