erotusmittaus

Erotusmittaus on mittausmenetelmä, jolla selvitetään kahden suureen välinen ero. Termiä käytetään suomenkielisessä metrologiassa kuvaamaan erotus- tai suhteellista mittausta. Keskeistä on saada tulos, joka heijastaa vain näiden kahden signaalin välistä eroa ja samalla vähentää yhteisten häiriöiden vaikutusta.

Käytännössä erotusmittaus toteutetaan differenssimittausperiaatteella, usein käyttämällä differentiaalista vahvistinta tai analogeja/digitaalisia A/D-muuntimia, jotka ottavat kahden signaalin erotuksen. Kaksi signaalia syötetään erotuspiiriin, jonka ulostulo on niiden erotus. Toteutuksessa korostuvat tasapainoinen kaapelointi, suojaukset ja oikea maan- ja viitelähtagien hallinta, jotta mittaustarkkuus ei heikkene.

Sovellusalueita ovat elektroniikkainstrumentointi, sensorijärjestelmät, ympäristömittaukset sekä tilanteet, joissa on tarpeen verrata kahta signaalia, kuten lämpötilan tai jännitteen ero. Erotusmittaus on suosittu, koska se torjuu paljon yhteistä kohinaa ja offset-arvoja, mikä parantaa mittaustarkkuutta.

Edut ja haasteet: Erotusmittaus parantaa vastaanotettavan signaalin laatuun liittyviä parametreja, erityisesti yhteis- tai common-mode -kohinan perusteella. Haasteina voivat olla kanavien ja lähteiden vakaus, oikea kalibrointi sekä lisäkomponenttien tarve, mikä lisää järjestelman monimutkaisuutta.

Lisätietoja: differentiaalinen mittaus, differentiaalivahvistin, instrumentation amplifier.