eristysvahvuuden

Eristysvahvuus (dielectric strength) on eristemateriaalin ominaisuus, joka kuvaa sen kestävyyttä sähköistä kenttää vastaan ennen purkautumista. Se määrittää, kuinka suurta jännitetta eriste pystyy sietämään paksuuttansa vasten ilman läpäisyä tai sähköpurkaantumista.

Eristysvahvuus ilmaistaan yleensä jännitteen per paksuusyksikköä, tavallisesti kilovoltteina per millimetri (kV/mm) tai kilovoltteina per senttimetri (kV/cm). Hajoamisjännite (breakdown voltage) voidaan ilmoittaa tiettyyn näytteen paksuuteen liittyvänä arvo‍

Testausmenetelmät määräytyvät standardien mukaan. Näytteelle annetaan jännite, jota kasvatetaan asteittain, kunnes eristeen purkautuminen tai läpäisy tapahtuu. Tuloksena saadaan hajoamisjännite ja sen perusteella eristysvahvuus paksuuden funktiona. Testausta voidaan suorittaa sekä vaihtovirta- että tasasähköolosuhteissa riippuen sovelluksesta ja standardeista.

Eristysvahvuuteen vaikuttavat monet tekijät, kuten materiaalin koostumus ja rakenne, lämpötila, kosteus, puhtaus sekä ikä ja kuluminen. Myös pinta- ja elektrodiogeometria sekä epäpuhtaudet voivat muuttaa tulosta. Eristysvahvuus on tärkeä mittari sähköisten laitteiden suunnittelussa ja turvallisuudessa, ja sitä käytetään yhdessä muiden eristemääritysten, kuten eristyksen resistanssin ja halkaisijan, sekä standardien vaatimusten kanssa.

Sovelluksia ovat muun muassa kaapelit, muuntajat, sähkölaitteet ja elektroniikka, joissa eristysvahvuus määrittää suurimman sietämättömän jännitteen sekä estää purkautumisen ja vahingot.