epäolennollisuusteoreema
Epäolennollisuusteoreema on matemaattinen väite, jonka mukaan annetut ehdot eivät salli minkään tietylle luokalle kuuluvaa oliota olemassa. Toisin sanoen väite kertoo, ettei ole mitään X, jolla P(X) toteutuisi. Tämän vuoksi epäolennollisuusteoreemat ovat tyypillisesti negatiivisia tuloksia, joissa suljetaan pois mahdollisuuksia tai rakennelmia.
Epäolennollisuusteoreemat esitetään yleensä muodossa: ei ole olemassa X sellaisen että P(X) pätee. Todistaminen tapahtuu usein vastaoletuksen
Käytännön todistuksissa käytetyt menetelmät sisältävät muun muassa pariteetin ja modulo-analyysejä, ominaisarvojen tai invarianttien hyödyntämisen, sekä yleisiä
Esimerkkejä. Fermat’n viimeinen lause on kuuluisa epäolennollisuusteoreema: kun n > 2, ei ole kolmea positiivista kokonaislukua a,