epäkeskeisyyden
Epäkeskeisyyden käsite viittaa siihen, että ilmiöitä tarkastellaan ilman määräävää, keskitettyä näkökulmaa. Se korostaa monia keskuksia, konteksteja ja marginalisoitua tietoa sen sijaan, että keskittäisi universaaleja totuuksia. Etymologisesti epä- tarkoittaa ei, ja keskeisyys viittaa keskukseen; yhdessä ne muodostavat ajatuksen ei-keskitetystä, moninäkökulmaisesta lähestymistavasta.
Termia käytetään erityisesti kriittisessä teoriassa, kulttuurintutkimuksessa, yhteiskuntatieteissä sekä kasvatuksessa ja kirjallisuudentutkimuksessa. Se kuvaa lähestymistapaa, joka kyseenalaistaa
Käytännössä epäkeskeisyyden ilmeneminen voi näkyä sekä tutkimus- että opetus- ja kulttuurikäytännöissä. Esimerkiksi tutkimuksessa se voi tarkoittaa
Kritiikkiä epäkeskeisyydelle tuovat muun muassa relativismin pelko ja epäyhtenäisen tiedon rakentumisen mahdollisuus. Käytännössä sen onnistunut hyödyntäminen