epäjatkuvaan

Epäjatkuvaan on suomen kielen adjektiivin epäjatkuva illatiivin yksikkö. Se muodostuu adjektiivista epäjatkuva (discontinuous) lisäämällä illatiivin pääte -an, jolloin se ilmaisee suunnan kohti jotakin, jota luonnehditaan epäjatkuvaksi.

Sana epäjatkuva muodostuu etuliitteestä epä- ('not') ja sanasta jatkuva ('continuous').

Käyttökonteksteja: termi esiintyy pääasiassa teknisissä teksteissä, kuten matematiikassa ja lingvistiikassa, kun kuvataan epäjatkuvuutta tai katkoja. Esimerkki: "Funktion epäjatkuvaan pisteeseen liittyvä arvo ei ole määritelty." Tällainen muoto on adjektiivin käyttö illatiivissa, kun kohde on jokin tunnettu epäjatkuvuuden luonteinen asia.

Liittyvät muodot ja termit: epäjatkuvuus (nimisana, tarkoittaa discontinuity) sekä vastasanat kuten jatkuvuus. Kielessä epäjatkuva voi esiintyä useissa tapauksissa, mutta itsenäinen merkitys määräytyy kontekstin mukaan kohteena olevan sanan taivutusmuodon avulla.

Lisätietoja: Epäjatkuva-alkuinen adjektiivi viittaa yleisesti ei-jatkuvaan ilmiöön, kuten katkoviin tai eriin, ja se on tavallisesti osa teknisiä tai tieteellisiä kuvauksia. Sääntöihin liittyvät illatiivimuodot voivat poiketa sanatyypin mukaan hieman, mutta epäjatkuvaan illatiivi on vakiintunut osa muotoa.