epäjako

Epäjako on suomenkielinen termi, jolla viitataan resurssien, mahdollisuuksien ja hyötyjen epätasaiseen jakautumiseen yhteiskunnassa. Se on yleiskäsite, jota käytetään sosiaalitieteellisessä keskustelussa kuvaamaan eriarvoisuutta sekä deskriptivissa että normatiivisessa mielessä: kuinka paljon ihmisillä on käytössään tuloja, varallisuutta, terveyttä, koulutusta, asumista ja poliittista vaikutusvaltaa sekä miksi nämä erot säilyvät.

Epäkajo kattaa useita ulottuvuuksia, joista yleisimpiä ovat tulot ja varallisuus, koulutuksen pääsy ja suoritus, terveys ja elintavat sekä asuinpaikan ja sosiaalisen verkoston tuomat eriytymismahdollisuudet. Eriarvoisuutta voidaan mitata erilaisilla indikaattoreilla ja mittareilla, kuten tulonjakauman epätasaisuudella, varallisuuseroilla, koulutuksen saavutettavuudella sekä terveyden heilahteluilla. Lisäksi epäjakoon liittyy mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin päätöksiin ja politiikkoihin, mikä heijastuu esimerkiksi poliittiseen vaikutusvaltaan ja osallisuuteen.

Epäjakoa tarkastellaan sekä rakenteellisista että kulttuurisista syistä. Siihen vaikuttavat työmarkkinoiden rakenne, teknologian muutokset, koulutuksen tarjonta, alueellinen eriytyminen, sukupuoli- ja etninen syrjintä sekä julkisten palvelujen saatavuus. Yhteiskunnalliseen keskusteluun kuuluu myös kysymys siitä, milloin eriarvoisuus nähdään oikeutettuna tai väistämättömänä ja milloin se ansaitsisi politiikkatoimia kohtuullistamiseksi, esimerkiksi verotuksen, sosiaaliturvan, koulutuksen laadun parantamisen ja terveydenhuollon saavutettavuuden kautta.

Näin epäjakon käsite toimisi avaimena analysoidessa sekä oikeudenmukaisuuden että taloudellisen menestyksen yhteentörmäyksiä sekä sen vaikutuksia arjen elämään. See also: inequality, distributive justice, social policy, Finland.