epäfyysiseen

Epäfyysinen on suomenkielinen adjektiivi, jolla tarkoitetaan ei-fyysistä, aineellista tai materiaalisesta riippumatonta. Sana muodostuu etuliitteestä epä- ja adjective fyysinen; se on yleisesti käytetty kuvaamaan ilmiöitä, joiden luonnetta tai olemassaoloa ei pidetä havaittavina tai mitattavina fyysisten lakien kautta. Etymologisesti termi yhdistää kielen rajapinnoilla olevan kiistan fyysisen ja ei-fyysisen tutkimuksen.

Käyttöalueet ja merkitys

Epäfyysinen esiintyy erityisesti filosofiassa, teologiassa ja kognitiivisessa tieteessä. Siitä puhuttaessa viitataan usein sellaisiin ilmiöihin kuin tietoisuus, mielentilat, ajatukset tai sielun kaltaiset piirteet, jotka eivät ole helposti määriteltävissä pelkästään ainesosien ja mittausten kautta. Termiä käytetään myös kuvaamaan ominaisuuksia tai suhteita, joita väitetään ei-materiaalisiksi tai ei-suoraan fysikaalisesti selitettävissä oleviksi. Epäfyysinen voidaan nähdä sekä vastakohtana fyysiselle että osana laajempaa metafyysistä keskustelua.

Yhteydet ja kiistat

Finnissä epäfyysinen on usein määrittely, jolla rajataan mentaliteetit, tietoisuus ja muut ei-aineelliset kokemukset fyysiseen todellisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Sillä ei välttämättä oleteta olevan uskonnollista sisältöä, vaikka sitä käytetäänkin monissa uskonnollisissa ja spirituaalisissa yhteyksissä. Keskustelut epäfyysisen luonteesta liittyvät teorioihin kuten dualismi ja fyysisen maailman mahdolliset rajoitteet sekä kritiikkiin siitä, voiko ajattelu ja tietoisuus olla pelkästään fysikaalista.

Katso myös

Fyysinen, metafysiikka, mielen- ja kehon ongelma, immaterielli ominaisuudet.