epätyypillinen

Epätyypillinen on adjektiivi, jolla tarkoitetaan jotakin, joka ei vastaa tyypillistä mallia tai odotettua ilmentymää. Se viittaa poikkeamiseen yleisestä tai normaaliksi koetusta käytännöstä, ilmiöstä tai tuloksesta, eikä samaa kuin yksittäinen harvinaisuus. Termiä käytetään usein kuvaamaan ilmenemisen muotoa tai rakenteellista rakennetta, joka poikkeaa vakiintuneesta käsityksestä.

Sana muodostuu etuliitteestä epä- yhdistettynä sanaan tyypillinen. Epä- merkitsee kieltämistä tai poikkeavuutta, jolloin epätyypillinen kuvaa sitä, mikä ei ole tyypillistä kyseisessä kontekstissa. Kielessä sana on yleisesti vakiintunut kuvaamaan erilaisia, mutta ei aina harvinaisia, ilmiöitä.

Epätyypillistä voi käyttää monilla aloilla. Esimerkiksi terveydenhuollossa se voi viitata oirekuvaan tai ilmentymään, joka poikkeaa tutusta jaotuksesta tai yleisestä sairauksien etenemisestä. Psykologiassa ja käyttäytymistieteissä termiä voidaan käyttää kuvaamaan toimintoja tai kehitysvaiheita, jotka eivät noudata odotettua kaavaa. Kulttuuri- ja yhteiskuntatieteissä epätyypillinen voi tarkoittaa toimintaa, joka ei sovi vallitseviin normeihin, mutta on silti ymmärrettävää tai yrittää selittää.

Lyhyesti sanottuna epätyypillinen kuvaa jotain, joka ei seuraa normaalia, odotettua tai vakiintunutta mallia. Se on neutraali kuvaus, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomiota poikkeavuuteen ilman arviota arvoista. Läheisiä ilmaisuita ovat epätavallinen ja poikkeuksellinen.