epäkurinalainen

Epäkurinalainen on suomenkielinen adjektiivi sekä mahdollinen substantiivi, jolla tarkoitetaan henkilöä tai käytöstä, joka ei noudata sääntöjä, määräyksiä tai sovittuja ohjeita. Termi viittaa yleensä toistuvaan tai systemaattiseen kurin puutteeseen ja kantaa negatiivisen sävyn. Sitä voidaan käyttää sekä yksittäisestä teosta että laajemmasta käytöksestä puhuttaessa.

Sanan muodostus on ep- (negatiivinen etuliite) + kurinalainen, jossa kurinalaisuus kuvaa järjestäytyneisyyttä ja säännöistä kiinnipitoa. Epäkurinalaisuus viittaa näiden ominaisuuksien puutteeseen. Käyttö kattaa sekä ihmiset että ryhmät: esimerkiksi koulussa epäkurinalainen oppilas tarkoittaa oppilasta, joka säännöllisesti rikkoo ohjeita tai häiritsee opetusta. Myös työpaikoilla tai urheilujoukkueissa puhutaan epäkurinalaisesta käytöksestä tai ryhmästä, joka ei noudata sovittuja sääntöjä.

Muodollisessa tai asetelmallisessa kontekstissa epäkurinalaisuus on substantiivi, jolla viitataan tilaan tai ominaisuuteen. Epäkurinalaisuus voi ilmetä esimerkiksi myöhästymisenä, sääntöjen rikkomisena, keskeyttämisenä tai vastustavana käytöksenä. Sillä on yleensä negatiivinen konnotaatio ja sen käsittely riippuu kontekstista: opetus-, kasvatus- tai työelämäkontekstissa seuraukset voivat vaihdella.

Vastakohta on kurinalaisuus. Epäkurinalaisuutta voidaan tarkastella sekä yksilön että organisaation käytöksen näkökulmasta; käytännössä termiä painottaa kritiikkiä siitä, ettei sääntöjä noudateta. Liittyviä käsitteitä ovat esimerkiksi käytöksen kurinalaisuus ja yleisemmin kurinalaisuus.