ennakkovarmistuksissa

Ennakkovarmistuksissa on termi, jota käytetään kuvaamaan sotilaallisen konfliktin aikana solmittuja väliaikaisia järjestelyjä, joiden tavoitteena on luoda puitteet aselevolle ja valmistaa lopullisen rauhansopimuksen tai pysyvän aselevon saavuttamista. Ne eivät yleensä yksin lopeta sotaa, vaan toimivat vaiheittaisina keinoina luottamuksen rakentamiseen, toimintaedellytysten raivaamiseen ja käytännön sopimusten mahdollistamiseen neuvotteluissa.

Tyypillisiä sisältöjä ovat esimerkiksi sotilaallisen toiminnan lopettaminen määrätyillä alueilla, joukkojen vetäytymisen ja siirtojen aikatauluttaminen sekä vankien ja siviilien vaihto. Lisäksi ennakkovarmistuksissa voidaan turvata humanitaarisen avustuksen pääsy sodan runtelemille alueille, mahdollistaa siviilialueiden suojelu sekä sopia turvallisista käytävistä ja miinojen raivauksesta. Varmistuslaitteisiin kuuluvat usein valvonta- ja tarkkailijajärjestelyt sekä selkeät mekanismit rikkomisten havaitsemiseksi ja ratkaisemiseksi. Aikataulu- ja seuraamusehdot sekä menettelyt lopullisen rauhan tai pysyvän aselevon saavuttamiseksi ovat myös tavallisia elementtejä.

Käytännössä ennakkovarmistukset voivat olla sekä oikeudellisesti sitovia että ei-sitovia, ja ne voivat toimia osana suurempaa, kansainvälisesti fasilitoitua rauhanprosessia. Niiden onnistuminen riippuu osapuolten sitoutumisesta, avun antaneiden välineiden uskottavuudesta sekä ulkopuolisen yhteisön valvonnasta. Ne voivat helpottaa seuraavia neuvotteluja, mutta niiden rikkominen heikentää luottamusta ja vaikeuttaa lopullisen rauhan saavuttamista.