enkeli

Enkeli on suomenkielinen termi, jolla tarkoitetaan hengellistä olentoa, joka esiintyy monoteististen uskontojen perinteissä. Enkeleitä pidetään jumalan sanansaattajina, palvelijoina tai suojelijoina. Etymologia: sana enkeli on lainattu ruotsin ängelista ja saksasta Engel, ja se on peräisin latinasta angelus sekä kreikankielisestä angelos, jotka tarkoittavat sanansaattajaa.

Käsite esiintyy pääosin juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin perinteissä. Enkelit ovat useinhengellisiä, ruumiittomia olentoja, jotka toimivat jumalan tahdon ilmentäjinä ja välittäjinä ihmismaailman sekä ylhäisen todellisuuden välillä. Niillä voidaan katsoa olevan erilaisia tehtäviä, kuten sanansaattajia, suojelijoita ja seurakortteja, sekä hallinnollisia tai valvovia rooleja jumalan arvokasta toimintaa varten. Sana ja kuva voivat vaihdella perinteittäin: kristillisessä taiteessa ja kirjallisuudessa enkelit kuvataan usein siipisä accessorina ja kirkkaudessa, mutta yksittäisten seurakuntien ja kirjallisuuden sisällöt vaihtelevat.

Kirkkoperinteessä arkkienkeleilla viitataan korkeampiin enkeliluokkiin, kuten Gabrielille, Mikailille ja Israfilille, joiden tehtäviin kuuluu jumalan sanansaattaminen ja tärkeiden tapahtumien ilmoittaminen. Juutalaisuudessa ja muslimien uskonopetuksessa enkelit esiintyvät myös sanansaattajina ja ilmestymisenä jumalan tahtoon. Islamissa enkelit ovat valosta luotuja olentoja, joilla ei ole vapaata tahtoa, ja niiden tehtävät nivoutuvat Jumalan tahtoihin.

Nykykielessä enkeli voi viitata myös metaforisesti hyväntekeväiseen tai avuliaaseen ihmiseen, joka näyttäytyy toisen elämän hetkessä kuin olentona, joka auttaa ja tukee.