endotrakeaalista

Endotrakeaalinen toimenpide viittaa hoitotoimenpiteisiin, joissa hengitystie hallitaan endotrakeaalisen (ET) letkun avulla. Yleinen ilmaisumuoto on endotrakeaalinen intubaatio, jossa letku asetetaan suun tai nenän kautta henkitorveen, jotta ilma voidaan siirtää keuhkoihin ja hengitystiet suojataan ruokahalun, syljen tai mahansisällön aspiraatiolta. Endotrakeaalinen hoito on keskeinen osa anestesiaa, tehohoitoa ja kriittisiä potilastilanteita.

Indikaatiot liittyvät tilanteisiin, joissa on tarpeen turvata tieni ilmatiehyeen, kontrolloida hengitys, tai suojata hengitystiet. Näihin kuuluvat kirurginen anestesia suurelta osin, tajuttomat tai hengitysvaikeuksissa olevat potilaat sekä tilanteet, joissa on riski aspiraatiolle ruokamassasta. Lisäksi endotrakeaalisen intubaation käyttö tehohoidossa mahdollistaa mekaanisen ilmanvaihdon ja potilaan hapetuksen hallinnan.

Menettely etenee yleensä preoksigenaatiolla, lapsilla ja aikuisilla käytetään laryngoskooppia ja tarvittaessa ruuvityökalua (stylet) helpottamaan letkun asettamista. Letku työnnetään henkitorveen ja kiinnitetään asianmukaisesti. Varmistus tapahtuu kuuntelulla keuhkojen äänien mukaan, kapnografialla sekä mahdollisesti röntgen- tai ultraäänitutkimuksella. Päätös intubaatiosta tehdään hoitotiimissä potilaan tilan ja riskien mukaan.

Vaarat ja komplikaatiot voivat sisältää hampaiden vammautumista, vääräpaikkautumista (esim. ruokatorveen intubaatio), hypoksian ja hengitysvaikeuksien riskin sekä hengitysteiden mikrobien siirtymisen. Mentorointi ja kokeneen henkilöstön suorittama koulutus ovat keskeisiä turvallisuuden varmistamiseksi.

Vaihtoehtoisia menetelmiä ovat supraglottiset ilmatievälineet, kuten laryngeal mask -laite, sekä vaikeissa tapauksissa trakeostomia tai ei-invasiivinen ventilointi. Endotrakeaalinen intubaatio on siten keskeinen perustoimenpide monissa lääketieteen erikoisaloissa.