emäspari

Emäspari on kaksi vastakkain olevaa nukleotidia, jotka muodostavat toisiaan vastaan vety-sidoksilla ja siten muodostavat perustan DNA:n tai RNA:n vastakkaisille juosteille. Emäsparit mahdollistavat perinnöllisen informaation säilymisen sekä sen tarkat kopioitumisen ja lukemisen prosessit.

DNA:ssa yleisimmät emäsparit ovat A–T ja C–G. Adeniini pariutuu tymiinin kanssa ja muodostaa kaksi vety-sidosta, guaniini pariutuu sytosiinin kanssa ja muodostaa kolme vety-sidosta. RNA:ssa tymiini on korvautunut urasiililla, joten A–U on emäspari, ja C–G muodostuu edelleen.

Emäsparit ovat komplementaarisia ja juosteet ovat antiparalleelisia, eli ne kulkevat vastakkaisiin suuntiin (5'→3' ja 3'→5'). Tämä komplementaarisuus tarkoittaa, että toisen juosteen sekvenssi määrää toisen juosteen äärimmäisen tarkasti.

GC-sisältö vaikuttaa kaksijuosteisen rakenteen vakauteen: suurempi GC-pitoisuus lisää sidosmäärää ja nostaa sulamispistettä, mikä puolestaan vaikuttaa lämpötilavaatimuksiin replikaatiossa ja transkriptiossa sekä geneettisen säätelyn kontekstissa.

Emäsparit ovat perusta genomin rakenteelle ja informaation tulkinnalle. Mutaatiot voivat syntyä virheellisestä parituksesta tai korjauslajien epäonnistumisesta, ja solut käyttävät korjausmekanismeja emäsparivirheiden minimoimiseksi. Emäsparit muodostavat siten DNA:n ja RNA:n toiminnan ja perinnön keskeisen perustan.