elektrogalvanoinnissa

Elektrogalvanointi on elektrolyyttinen pinnoitusmenetelmä, jolla teräkselle tai raudalle muodostetaan ohut sinkkikerros. Sinkkikerroksen tehtävä on tarjota korroosionkestoa ja parantaa maalattavuutta sekä hitsattavuutta. Menetelmää käytetään laajalti rakennus-, auto- ja konepajateollisuudessa sekä monien komponenttien suojapinnoitteena.

Prosessi voidaan toteuttaa sekä jatkuvana että eränä. Ensin alusmateriaali käsitellään perusteellisesti: rasvanpoisto, emäksinen puhdistus ja huuhtelu, mahdollisesti aktivoiva tai hapetuksen jälkitoimenpide. Itse elektrolyyttinen päällystäminen tapahtuu sinkkiliuoksessa, joka koostuu sinkkisuolista; puskurina käytetään borihappoa tai vastaavia yhdisteitä. Anodina käytetään sinkkiä, jolloin sinkkin ionssiirtyy liuoksesta kappaleelle sähkövirran vaikutuksesta. Sähkövirran tiheyden ja ajanjakson säätely määrää kerroksen paksuuden sekä tiheyden.

Kerroksen paksuus vaihtelee tyypillisesti noin 5–25 mikrometrin. Pinnoitus tapahtuu yleensä 1–6 amperin/dm2:n virralla ja lämpötilassa noin 20–60 °C; lopullinen paksuus määritellään ajalla. Jälkikäsittelyyn kuuluu huuhtelu sekä mahdollinen passivointi tai kromaatointi korroosiosuojan parantamiseksi sekä maalauksen tai muun suojapinnoitteen soveltaminen.

Käyttökohteita ovat muun muassa pultit, levyt sekä hitsatut rakenteet. Elektrogalvanoitu pinnoite on ohut, tasainen ja kustannustehokas, mutta sen korroosiosuoja voi vaatia lisäkäyttöä, kuten kromaattoja tai suojamaaleja. Ympäristö- ja turvallisuuskysymykset huomioivat, että monet liuokset voivat olla myrkyllisiä ja niiden käsittely sekä jäteveden puhdistus vaativat asianmukaisia menettelyjä.