ekvalisoinnin

Ekvalisointi, tai ekvalisoinnin, on prosessi, jossa signaalin eri taajuuskomponenttien amplitudit säädetään halutun vaiheuttaman tai voimakkuuden saavuttamiseksi. Käytännössä ekvalisointi muokkaa taajuusvastetta, jolloin tiettyjen taajuuksien vahvistuksia tai vaimennuksia säädetään. Termiä käytetään sekä äänisignaalien että kuvankäsittelyn yhteydessä; äänellä kyse on äänenlaadun ja kuulonlman taajuusominaisuuksista, kuvilla puolestaan kontrastin ja dynamiikan hallinnasta.

Äänisovelluksissa ekvalisointi tarkoittaa yleensä erillisten taajuuskaistojen vahvistusten säätöä. Yleisimmät muodot ovat graafinen ekvalisointi, jossa on useita kiinteitä kaistoja, ja parametrinen ekvalisointi, jossa keskitaajuus, kaistanleveys (Q-arvo) ja vahvistus ovat säädettävissä. Lisäksi käytössä ovat hyllytys- eli shelving-suodattimet sekä huippu- eli peaking-tyyppiset suodattimet. Ekvalisointia käytetään esimerkiksi korjaamaan tulonlaatu, muokkaamaan sointia tai sopeuttamaan toistojärjestelmän vastetta tilojen akustiikkaan.

Kuvankäsittelyssä ekvalisointi viittaa usein histogrammin ekvalisointiin, jolla parannetaan kuvan kontrastia. Tämä tarkoittaa kuvan pikselien kirkkausarvojen jakauman uudelleen jakamista, jotta laajempi arvojoukko hyödyntäisi koko mahdollisen kirkkausasteikon. Voi myös esiintyä adaptiivisina muunnelmina (esim. CLAHE), joissa ekvalisointi tapahtuu pienemmissä alueissa kuvan sisällä.

Teknisesti ekvalisointi voidaan toteuttaa analogisilla tai digitaalisilla suodattimilla, ja se vaikuttaa sekä amplitudiin että, joissakin tapauksissa, signaalin vaiheeseen. Se voi aiheuttaa haittavaikutuksia, kuten vääristymiä tai artefakteja, jos sitä sovelletaan liikaa tai huonosti. Ekvalisointi kehittyi äänentoistossa ja radiotekniikassa analogisista suodattimista pitkälle digitaalisen signaalinkäsittelyn aikakaudelle.