eksperttijärjestelmien

Eksperttijärjestelmien, tunnettu myös nimellä asiantuntijajärjestelmät, ovat tietokoneohjelmia, jotka pyrkivät jäljittelemään ihmisasiantuntijan päätöksentekokykyä tietyllä kapealla alalla. Ne ovat tekoälyn osa-alue, jotka perustuvat tietämyspohjaan ja päättelymoottoriin. Tietämyspohja sisältää faktoja ja sääntöjä, jotka kuvaavat asiantuntijan tietoa kyseisestä ongelma-alueesta. Päättelymoottori käyttää näitä sääntöjä ja faktoja johdatellakseen uusia päätelmiä ja ratkaisuja käyttäjän esittämiin kysymyksiin.

Eksperttijärjestelmien kehitys alkoi 1970-luvulla, ja ne saavuttivat suosiota 1980-luvulla. Niitä käytettiin monilla aloilla, kuten lääketieteellisessä diagnostiikassa (esim. MYCIN), geologiassa mineraaliesiintymien tunnistamisessa (esim. PROSPECTOR) ja teollisuudessa tuotannon ohjauksessa. Järjestelmän etuja ovat kyky käsitellä suuria tietomääriä, tarjota johdonmukaisia vastauksia ja olla käytettävissä silloin kun ihmisasiantuntijaa ei ole saatavilla.

Kuitenkin eksperttijärjestelmien käyttöön liittyy myös haasteita. Tietämyspohjan rakentaminen ja ylläpito on työlästä ja vaatii paljon asiantuntijatyötä. Järjestelmät ovat usein jäykkiä ja vaikeasti mukautettavia muuttuviin olosuhteisiin. Ne eivät myöskään kykene yleistämään tietoa uusille, aiemmin kohtaamattomille ongelma-alueille samalla tavalla kuin ihmiset. Nykyaikaiset koneoppimismenetelmät ovat monin osin korvanneet perinteiset eksperttijärjestelmät niiden joustavuuden ja paremman suorituskyvyn vuoksi monissa sovelluksissa.