eksitatorista

Eksitaattori (eksitaattorijärjestelmä) on laite tai järjestelmä, joka toimittaa kenttävirran synkronigeneraattorin tai -roottorin kenttään. Tämä virta mahdollistaa magneettikentän syntymisen ja siten generaattorin tai moottorin toiminnan sekä jännitteen ja virran säätämisen sähköverkossa. Yleensä eksitaation säätöä hallitaan automaattisella jännitteensäädöllä (AVR), joka mittaa verkon jännitteen ja reagoi kuormamuutoksiin säätämällä eksitaation määrää.

Toimintaperiaate perustuu siihen, että kenttävirta luo generaattorin magneettikentän. Kun kenttävirta muuttuu, syntyvä jännite muuttuu ja yleisön säätökuormitus voidaan kompensoida. Eksitaation säätö mahdollistaa sekä jännitteen vakauden että vasteen kuormien muuttuessa. Eri järjestelmät voivat käyttää erilaisia energianlähteitä eksitaation syöttöön: suoraa DC-virtaa, AC-virtaa tai kiinteää/staatillista ratkaisuja, joissa rektifioitua virtaa käsitellään ohjauslaitteilla.

Tyypillisiä eksitaattorityyppejä ovat harjallinen eksitaattori (vanhemmissa järjestelmissä), harjaton eksitaattori sekä staattinen (static) eksitaattori. Harjallinen järjestelmä syöttää kenttävirran perinteisesti hiiliharjasta generaattorista, kun taas harjattomat ja staattiset järjestelmät käyttävät edistyneempiä rektifiointi- ja ohjausratkaisuja sekä kutsuttuja AVR-ohjauksia. Nämä ratkaisut ovat yleisiä suurissa voimalaitoksissa.

Eksitaattorit ovat keskeisiä modernien sähkön tuotannon vakauden ja hallinnan kannalta, ja niiden teknologia on kehittynyt luotettavammiksi sekä nopeammiksi säädinjärjestelmiksi.