eitodennäköisyysnäytteenottotekniikoita

Eitodennäköisyysnäytteenottotekniikat viittaavat menetelmiin, joissa tutkittavan populaation valintaa ei tehdä satunnaisesti, ja siten jokaisella jäsenellä ei ole tunnettua tai yhtä suurta todennäköisyyttä tulla valituksi otokseen. Tällaisia tekniikoita käytetään usein silloin, kun täydellinen tai satunnainen otos on epäkäytännöllinen, liian kallis tai mahdoton toteuttaa. Vaikka eitodennäköisyysotokset eivät mahdollista yleistämistä koko populaatioon tilastollisesti merkitsevällä tavalla, ne voivat olla hyödyllisiä eksploratiivisessa tutkimuksessa, laadullisessa analyysissä tai kun haetaan nopeita ja kustannustehokkaita tuloksia.

Yleisiä eitodennäköisyysnäytteenottotekniikoita ovat mukavuusotanta, jossa otos valitaan helposti saatavilla olevista henkilöistä, ja harkinnanvarainen otanta, jossa tutkija valitsee otoksen omien tietojensa ja arvioidensa perusteella. Lumipallo-otanta on toinen tekniikka, jossa ensimmäiset otokseen valitut henkilöt auttavat tunnistamaan muita sopivia osallistujia. Kiintiöotannassa pyritään saamaan otokseen edustajia tietyistä alaryhmistä tiettyjen kiintiöiden mukaisesti, mutta valinta näiden ryhmien sisällä ei ole satunnaista.

Eitodennäköisyysnäytteenottoon liittyy riski harhan syntymisestä, mikä voi rajoittaa tulosten yleistettävyyttä ja luotettavuutta. On tärkeää, että tutkijat ovat tietoisia näistä rajoituksista ja raportoivat käytetyt menetelmät avoimesti.