dosimetritekniikat

Dosimetrisiteknikat ovat menetelmiä, joilla mitataan ja kartoitellaan ionisoivan säteilyn aiheuttama absorboitunut annos sekä sen jakautuminen aineessa. Niiden keskeinen käyttöalue on lääketieteessä, teollisuudessa ja tutkimuksessa, missä tarkka mittaus on välttämnta dose- ja turvallisuusvaatimusten täyttämiseksi. Dosimetrisessa työssä arvot ilmoitetaan yleisimmin absorbed dose (Gy) ja ekvivalentti annos (Sv), joiden kautta voidaan arvioida säteilyn biologista vaikutusta.

Keskeiset menetelmät

Ionisaatiokammioita käytetään yleisesti asteenja annosmittauksessa ja kalibroinnissa. Termoluminesenssidosimetreja (TLD) sekä optisesti stimuloitavia luminesenssidosimetreja (OSLD) sovelletaan pitkäaikaisiin tai tilapäisiin mittauksiin ja henkilökohtaisiin dosimetriin. Filmi- ja radiografia-dosimetria tarjoaa visuaalisen ja kvantitatiivisen käsityksen annosjakaumasta. Puolijohdedosimetrejä, kuten diodit, sopivat reaaliaikaisiin mittauksiin ja hoitotasapainon seurantalta. Monia näistä tekniikoista täydentävät Monte Carlo -simulaatiot dose-ja jakautumisen laskennassa sekä fantomeihin perustuvat menetelmät.

Sovellukset

Radioterapiaan liittyy sekä ulkoisen beamin että brachyterapia-annosten tarkka määrittäminen, hoidon suunnittelun QA ja in-vivo-dosimetria potilaan hoitokäynnin aikana. Kansainväliset standardit ohjaavat kalibrointia ja tulosten traceabilityä nikl. Dosimizmi on tärkeä myös diagnostisessa radiologiassa, nuclear medicinessa sekä ympäristö- ja työpaikkasäteilyn valvonnassa.

Haasteet

Mittauksiin liittyy epävarmuuksia energian ja asennon riippuvuuksien vuoksi, sekä tarvittavaan tekniikkaan soveltuvan kalibroinnin ja laadunvarmistuksen jatkuva kehittäminen. Dosimetrisiteknikat kehittyvät jatkuvasti tarkemman ja nopeamman mittauksen puolesta.