dispersanttiaineet

Dispersanttiaineet, eli dispergointiaineet, ovat aineita, jotka auttavat hajottamaan ja pitämään yhtenäisenä seoksen, jossa kiinteät hiukkaset ovat jakautuneina nesteeseen. Ne estävät hiukkasia kasautumasta ja saostumasta. Dispersanttiaineiden toiminta perustuu usein niiden kykyyn kiinnittyä hiukkasten pintaan ja luoda hylkiviä voimia joko sähköstaattisen tai steerisen esteen avulla. Sähköstaattinen dispersio syntyy, kun hiukkasten pintaan latautuu samanlaisia sähkövarauksia, jotka hylkivät toisiaan. Steerinen dispersio taas tapahtuu, kun dispergointiaineen pitkät molekyyliketjut estävät hiukkasia pääsemästä liian lähelle toisiaan.

Dispersanttiaineita käytetään laajasti eri teollisuudenaloilla. Niitä löytyy esimerkiksi maaleista ja pinnoitteista, joissa ne varmistavat pigmenttien tasaisen jakautumisen ja estävät niiden laskeutumisen säiliön pohjalle. Paperiteollisuudessa niitä käytetään sellun ja täyteaineiden dispergoimiseen. Lisäksi niitä hyödynnetään esimerkiksi keramiikan valmistuksessa, lannoitteissa, lääketeollisuudessa, elintarviketeollisuudessa sekä öljynporauksessa. Valinta oikeanlaisesta dispersanttiaineesta riippuu käsiteltävästä materiaalista, nesteen ominaisuuksista ja tavoitellusta lopputuloksesta. Usein dispersanttiaineet ovat polymeeriyhdisteitä tai pinta-aktiivisia aineita.