diskurssianalyyttisen

Diskurssianalyyttinen lähestymistapa sosiaalisissa tieteissä tutkii kielen ja puheen käyttöä sekä sitä, miten diskurssit rakentavat sosiaalista todellisuutta. Siinä ei keskity vain ilmaisujen sisällön kuvaamiseen, vaan pyritään ymmärtämään, miten kieli ja keskustelut tuottavat ja ylläpitävät valta-asetelmia, identiteettejä sekä normeja.

Metodisesti diskurssianalyysi tarkastelee tekstien ja puheen sekä niiden yhteyksiä kontekstiin, intertekstuaalisuuteen ja retorisiin keinoihin. Erityisenä huomiona ovat muun muassa miten tieteelliset, poliittiset ja mediasisällöt rakentavat ymmärrystä todellisuudesta, millaisia tarkoitusperäisiä asemoituja ne vahvistavat ja miten ne vaikuttavat kuulijoiden tai lukijoiden käsityksiin.

Teoreettisesti diskurssianalyysi ammentaa usein Foucaultin ideasta discursive formations ja vallan- ja tiedon suhteista sekä kriittisestä diskurssianalyysistä (critical discourse analysis), mutta siihen yhdistellään myös kielitieteellisiä ja vuorovaikutukseen liittyviä näkökulmia. Tutkimuksissa huomio kiinnittyy kielellisten valintojen ideologisiin ja käytännöllisiin vaikutuksiin sekä siihen, miten discourses tuottavat, mahdollistavat tai rajoittavat sosiaalisia toimintoja.

Sovelluksissa diskurssianalyysi nähdään monialaisena työkaluna: sitä käytetään politiikan, median, koulutuksen sekä identiteettien ja ryhmien representaatioiden analysoinnissa. Tavoitteena on tarjota kriittistä ymmärrystä siitä, miten kieli rakentaa yhteiskunnallisia käytäntöjä ja vallan rakenteita.

---