diskreettisyydestä

Diskreettisyys, tunnetaan myös nimellä diskreettiys tai diskreetiys, viittaa johonkin, joka on erotettavissa, erillinen tai jatkuvuudesta vapaa. Se on vastakohta jatkuvuudelle.

Matematiikassa diskreettisyys on keskeinen käsite, erityisesti diskreetissä matematiikassa. Diskreetti matematiikka tutkii matemaattisia rakenteita, jotka ovat luonnostaan diskreettejä, kuten kokonaisluvut, graafit ja logiikka. Esimerkiksi kokonaisluvut ovat diskreettejä, koska niiden välissä ei ole muita kokonaislukuja. Aika ja tila voivat olla diskreettejä digitaalisissa järjestelmissä, joissa ne esitetään rajallisella määrällä arvoja.

Tietojenkäsittelytieteessä diskreettisyys on perustavanlaatuista. Digitaaliset tiedot, kuten bitteinä esitetyt luvut ja merkit, ovat luonteeltaan diskreettejä. Algoritmit ja tietorakenteet, kuten pinot, jonot ja puut, perustuvat diskreetteihin elementteihin. Signaalinkäsittelyssä diskreetit signaalit ovat näytteistettyjä versioita jatkuvista signaaleista.

Fysiikassa ja muissa luonnontieteissä diskreettisyyden käsite ilmenee usein kvantittumisena. Kvanttimekaniikassa energia, pyörimismäärä ja muut fysikaaliset ominaisuudet voivat esiintyä vain tietyissä diskreeteissä arvoissa, eli ne ovat kvantittuneita.

Arkielämässä diskreettisyys voi tarkoittaa myös harkintakykyä ja hienovaraisuutta. Henkilö, joka toimii diskreetisti, pyrkii olemaan huomaamaton ja välttämään liiallista huomiota.