diskdiffuusiomenetelmäksi

Diskdiffuusio on mikrobiologinen laboratoriotekniikka, jota käytetään bakteerien tai muiden mikro-organismien herkkyyden määrittämiseen antibiooteille tai muille antimikrobisille aineille. Menetelmä perustuu diffuusion periaatteeseen, jossa antimikrobinen aine vapautuu vähitellen kiinteästä kantajasta, kuten paperidiskistä, kasvualustalle, jossa mikro-organismit ovat kasvaneet.

Prosessi alkaa kasvattamalla tasainen bakteerikerros testattavalle kasvualustalle, tyypillisesti agarmedialle. Tämän jälkeen antimikrobisella aineella kyllästettyjä paperidiskejä asetetaan kasvualustan pinnalle. Diskit sisältävät tunnetun pitoisuuden tiettyä antimikrobista ainetta.

Kun levyt on inkuboitu sopivassa lämpötilassa, antimikrobinen aine alkaa diffundoitua levystä ulospäin kasvualustalle. Jos bakteerit ovat herkkiä kyseiselle aineelle, niiden kasvu estyy levyn ympärille muodostuvalla selkeällä alueella, jota kutsutaan inhibitiovyöhykkeeksi. Inhibitiovyöhykkeen koko on suoraan verrannollinen mikro-organismin herkkyyteen kyseiselle antimikrobiselle aineelle. Suurempi inhibitiovyöhyke osoittaa suurempaa herkkyyttä.

Mitattaessa inhibitiovyöhykkeen halkaisija ja vertaamalla sitä standarditaulukoihin, voidaan määrittää, onko mikro-organismi herkkä, väliherkkä vai resistentti kyseiselle antimikrobiselle aineelle. Tämä tieto on erittäin tärkeää oikean hoidon valinnassa infektioiden hoidossa, auttaen lääkäreitä valitsemaan tehokkaimman lääkkeen. Diskdiffuusio on edullinen, suhteellisen helppo toteuttaa ja antaa nopeasti tuloksia.