dikarboksyylihapot

Dikarboksyylihapot ovat orgaanisia yhdisteitä, joille on ominaista kaksi karboksyyliryhmää (-COOH) molekyylissä. Näiden kahden funktionaalisen ryhmän läsnäolo tekee niistä happamampia kuin yksittäisiä karboksyylihappoja sisältävät yhdisteet. Niitä löytyy useista luonnollisista lähteistä, kuten hedelmistä ja vihanneksista, ja ne ovat tärkeitä monissa biologisissa prosesseissa. Yksinkertaisin dikarboksyylihappo on oksaalihappo, jonka kaava on (COOH)₂. Muita yleisiä esimerkkejä ovat malonihappo, meripihkahappo ja glutariinihappo.

Dikarboksyylihappojen kemialliset ominaisuudet riippuvat suuresti karboksyyliryhmien välisestä etäisyydestä ja rakenteesta. Ne voivat osallistua monenlaisiin kemiallisiin reaktioihin, mukaan lukien esteröinti, amiinin muodostus ja pelkistyminen. Niitä käytetään laajalti teollisuudessa muovien, lääkkeiden, polymeerien ja muiden kemikaalien valmistuksessa. Esimerkiksi adipiinihappoa, kuusiatomista dikarboksyylihappoa, käytetään nailonin tuotannossa.

Biologisesti dikarboksyylihapot ovat usein mukana aineenvaihduntareiteillä. Sitruunahappokierto, keskeinen soluhengityksen vaihe, hyödyntää useita dikarboksyylihappoja välituotteina. Oksaalihappoa on myös läsnä joissakin kasveissa ja sitä voi kertyä ihmiskehoon ruokavaliosta tai elimistön sisäisestä tuotannosta. Liiallinen oksaalihapon saanti voi johtaa terveysongelmiin, kuten munuaiskivien muodostumiseen. Dikarboksyylihappojen merkitys ulottuu siis sekä kemiallisesta synteesistä että elävien organismien fysiologiaan.