digitaliskokoelmia

Digitaliskokoelmat ovat kulttuuri- ja tutkimusaineistojen kokoelmia, jotka ovat kokonaan tai osittain digitaalisessa muodossa. Ne voivat sisältää skannattuja kuvatiedostoja, digitaalisia tekstistöjä, ääni- ja videomateriaaleja sekä data- tai tietokokoelmia. Kokoelmat voivat syntyä digitoinnilla olemassa olevista analogisista teoksista tai olla born-digital aineistoa eli alun perin digitaalisina syntyneitä.

Missio ja käyttö: Digitaliskokoelmat tukevat tutkimusta, opetusta ja kulttuuriperinnön säilyttämistä sekä yleisön pääsyä aineistoihin. Pääsy on usein verkossa tai koulutettujen käyttäjien kautta, ja ne tallennetaan hallittuihin digitaalisiin järjestelmiin, kuten kirjasto- tai arkistopalveluihin. Hakemistoa ja metatietoja käytetään tiedon löytämiseen ja linkitettävyyteen.

Metatiedot ja standardit: Kokoelmien yhteentoimivuuden varmistamiseksi käytetään metatietos standardi kuten Dublin Core, METS ja PREMIS. OAI-PMH -rajapinnat mahdollistavat kokoelmien sisällön keräämisen ja haun. Metatiedot kuvaavat lähteen, oikeudet, säilyvyyden ja tekniset ominaisuudet.

Säilyvyys ja tekniikka: Pitkäaikaisessa säilytyksessä sovelletaan OAIS-mallin kaltaisia viitekehyksiä, bitin säilyvyyden varmistamista, varmuuskopioita sekä monistamismuotoja. Tekniikan vanhentuessa aineistoa migroidaan uusiin formaatteihin tai käytetään emulointia säilyttämiseen.

Oikeudelliset näkökulmat: Käyttöoikeudet ja tekijänoikeudet vaikuttavat siihen, miten aineistoa voi käyttää, muokata tai jakaa. Julkisen alueen, lisenssien (esim. Creative Commons) ja organisaatioiden omien käytännön ohjeiden kautta määritellään käyttöehdot.

Haasteet ja kehitys: Rahoitus ja henkilöstö, teknologian nopea kehitys, metadata- ja oikeudellisten asioiden hallinta sekä saavutettavuus ja kielellinen moninaisuus ovat jatkuvia kysymyksiä digitaliskokoelmien alueella.