derivatiivimarkkinaa

Derivatiivimarkkina on finanssimarkkina, jolla kaupankäynnissä käytetään johdannaisia: instrumentteja, joiden arvo perustuu yhteen tai useampaan kohde-omaisuudesta kuten hyödykkeisiin, osakkeisiin, korkoihin tai valuuttoihin. Keskeisiä johdannaisia ovat futuurit, optiot, swapit ja non-deliverable forward -sopimukset. Markkina jakautuu standardoituihin pörssinoteerattuihin tuotteisiin sekä yli- tai yliokkumenlaisesti (OTC) sovittuihin, räätälöityihin sopimuksiin.

Tarkoitukset ja käyttö ovat moninaiset. Yritykset ja sijoittajat käyttävät johdannaisia riskien hallintaan eli hedgingiin sekä hintojen liikkeiden spekulointiin. Johdannaiset voivat tarjota hintavertailua, likviditeettiä ja mahdollistaa riskin siirtämisen yhdeltä toimijalta toiselle. Ne voivat lisäksi tarjota mahdollisuuksia arbitraatioon, kun markkinoiden hinnat poikkeavat.

Markkinan rakenteessa on eroja: pörssin noteeratut futuurit ja optiot ovat standardoituja ja usein keskitetysti clears-huoltoa käyttäen, kun taas OTC-markkinoilla sopimukset ovat räätälöityjä ja kaupankäynti voi olla suoremmin vastapuolen kanssa. Clearinghouse (vastapuolivakuus) ja marginin vaatimuus ovat yleisiä tapoja vähentää luottoriskiä.

Kohde-etuudet voivat olla hyödykkeitä, korkoja, valuuttoja tai osakkeita. Riskit sisältävät hintavaihtelun, likviditeetin puutteen ja vastapuoliriskin; järjestelmälliset riskit voivat kasvaa, jos markkinat tiivistyvät tai ulkopuoliset tekijät vaikuttavat.

Sääntelyyn vaikuttavat alueelliset linjaukset, kuten MiFID II Euroopassa ja Dodd-Frank Yhdysvalloissa, sekä yleiset riskipohjat kuten likviditeetti- ja pääomavaatimukset. Derivatiivimarkkina toimii sekä riskien siirtämisen että hintatiedon ulosmittaamisen välineenä finanssisektorilla.