dendrochronologiassa

Dendrochronologia on vuosirenkaiden avulla tapahtuva ajoitusmenetelmä sekä ilmasto- ja ympäristö­tutkimuksen ala. Puun vuosirenkaat muodostuvat jokaisena kasvukauden aikana, ja niiden leveys sekä rakenne tallentavat kasvukauden olosuhteita, kuten lämpötilaa, sademäärää ja valon määrää. Tämän ansiosta dendrochronologia mahdollistaa sekä yksittäisten puiden että puusta tehtyjen esineiden tarkat ikäarvot sekä menneisyyden ympäristöolosuhteiden rekonstruoinnin.

Perusperiaate perustuu siihen, että jokainen kasvukausi jättää puuhun uuden renkaan. Renkaiden paksuus, sävy ja tiheys vaihtelevat vuodesta toiseen ja kertovat kasvukauden olosuhteista. Tutkijat tunnistavat myös virheellisiä tai rajoittuneita vuosia, kuten kuivuus- tai talviste stressiin liittyviä poikkeamia.

Cross-dating eli yhdistäminen on keskeinen menettely, jossa renkaiden kuviot ja merkit verrataan useiden puiden välillä. Näin voidaan määrittää jokaiselle renkaalle oikea vuosi ja rakentaa pitkäaikainen master-chronology, joka kattaa laajoja ajanjaksoja. Tämä mahdollistaa sekä menneiden aikojen ilmasto-olosuhteiden että puun todellisen iän vahvistamisen.

Näytteidenotto ja analyysi tapahtuvat yleensä puunäytteiden avulla increment-borerilla. Renkaiden leveyksiä ja tiheyttä mitataan mikroskoopin ja röntgen-densitometrian avulla, ja tarvittaessa tehdään hiili- tai hapen isotooppianalyysiä sekä radiokarbon­päivityksiä kronologian vahvistamiseksi.

Sovelluksia ovat ilmaston ja kasvukauden historia­rekonstruktiot, arkeologisten ja kulttuurihistoriallisten kohteiden ajoitus sekä puupitoisten rakennusten ja esineiden päivämääritys. Rajoitteita ovat alueellinen vaihtelu sekä pitkäikäisten ja säänkestävien olosuhteiden tarve, jonka vuoksi ne eivät aina tuota pitkäikäisiä kronologioita.