demokraatiat

Demokratioiden käsite viittaa useisiin hallintajärjestelmiin, joissa valta perustuu kansalaisten tahtoon ja suostumukseen sekä oikeusvaltioperiaatteisiin. Keskeisiä piirteitä ovat vapaat ja reilut vaalit, poliittinen monipuoluejärjestelmä, kansalaisoikeuksien ja perusoikeuksien kunnioittaminen sekä viranomaisten vastuunalaisuus ja riippumaton oikeuslaitos. Demokratia voidaan toteuttaa suoran demokratiikan tai edustuksellisen demokratian periaattein. Suora demokratia antaa kansalaisille suoran vaikutusvallan päätöksiin, kun taas edustuksellinen demokratia käyttää vaaleilla valittuja edustajia. Liberalismi korostaa yksilön oikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta, kun taas sosialidemokratian tavoitteet painottavat taloudellista tasa-arvoa ja julkisia palveluita. Osallistuva ja deliberatiivinen demokratiako korostavat laajaa kansalaisosallistumista sekä päätöksenteon pohjaksi käytävää keskustelua.

Toimintaa ohjaavat instituutiot: vaalit, lainsäätäjä ja hallitus, riippumaton oikeuslaitos, sananvapaus ja vapaa media sekä kansalaisyhteisöt. Näiden kautta kansalaiset voivat vaikuttaa politiikkaan, valvoa vallankäyttöä ja tuoda epäkohtia esille.

Historian aikana demokratioiden kehitys on siirtynyt antiikin Kreikasta kohti laajentunutta äänioikeutta ja nykyajan monimuotoisia malleja, joissa perusoikeudet pyritään turvaamaan. Globaalisti demokratiat esiintyvät eri muodoissa, ja niiden kestävyys vaihtelee poliittisten kulttuurien, taloudellisten olosuhteiden sekä teknologian kehityksen mukaan.