blastocystiksi

Blastocystiksi on varhainen kehitysvaihe nisäkkäissä, joka muodostuu noin viisi–kuusi päivää hedelmöityksen jälkeen. Siinä alkio koostuu kolmesta osasta: blastocoeli-nesteisen ontelon ympäröimä tila, sisäinen solumassa (embryonal mass), joka kehittyy sikiön kudoksiksi, sekä uloin solukerros, trophektodermi, joka myöhemmin muodostaa osan istukasta.

Blastocystin rakenne mahdollistaa kiinnittymisen endometriumiin. Ennen kiinnittymää blastocysti irtoaa zona pellucidan ympäröivästä kuoresta (hatching) ja kiinnittyminen tapahtuu tyypillisesti noin 6–10 päivän jälkeen hedelmöityksestä. Kiinnittyminen aloittaa istukan ja sikiön kehityksen riippuvaisen yhteistoiminnan endometriumissa.

Käytännön merkitys ja sovellukset ovat erityisesti ihmisen aiheenaiheita. In vitro -viljelyssä blastocystiin saavuttaminen ja sen seuranta mahdollistavat tehokkaamman siirron naisen kohtuun sekä paremman arvioinnin raskauden kannalta. Ennen siirtoa voidaan suorittaa preimplantation genetic testing (PGT) kromosomaalisten poikkeavuuksien ja muiden geenivirheiden seulontaan. Blastocystitasoinen siirto on usein ollut yhteydessä korkeampiin onnistumisen tilastoihin verrattuna varhaisempien kehitysvaiheiden siirtoihin, ja niitä voidaan cryopreservata (pakastaa) myöhempää käyttöä varten.

Blastosystin kehitys on keskeinen osa varhaista embryologiaa ja perheneuvontaa IVF-hoidoissa sekä muussa eläinlajikohtaisessa tutkimuksessa, ja se heijastaa implantaation ja istukan muodostumisen keskeisiä vaiheita.