bioeettisiä

Bioeettisiä käsittelee biotieteiden ja biolääketieteen tutkimukseen sekä niiden käytäntöihin liittyviä eettisiä, oikeudellisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä. Alalla tarkastellaan yksilön oikeuksia ja suojelua sekä yhteiskunnan intressejä tiedon tuottamisessa, hoitotyössä ja teknologian kehittämisessä. Bioeettisten kysymysten piiriin kuuluvat tutkimuseettiset periaatteet, kliininen etiikka sekä bioteknologian ja genetiikan politiikkaan liittyvät haasteet.

Yleisiä ohjenuoria bioeettisessä pohdinnassa ovat autonomia, hyöty, ei-haitta ja oikeudenmukaisuus. Näitä toteutetaan käytännön eettisinä menettelyinä sekä lainsäädännön kautta, kuten informoitu suostumus, riskin ja hyödyn arviointi sekä tietosuoja. Eettiset asiantuntijat antavat konsultointia ja ohjausta tutkimus- tai hoitopäätösten yhteydessä, ja etiikkakeskustelut sekä -arvioinnit järjestetään usein tutkimuslaitosten eettisissä toimikunnissa.

Bioeettisiä kysymyksiä syntyy muun muassa geenieditoinnin, alkioiden tutkimuksen, kantasolujen käytön, elinsiirtojen sekä tekoälyn ja datanhallinnan yhteydessä. Kiistat liittyvät henkilötietojen suojaan sekä yksilön oikeuksien ja yhteisön edun tasapainottamiseen, sekä kansanterveyden ja yksilön vapauksien välisiin suhteisiin. Kansainvälisesti periaatteita ovat Nurembergin koodi, Helsingin julistus sekä UNESCO:n bioetiikka ja ihmisoikeudet -julistus.

Suomessa bioetiikkaan kiinnitetään huomiota lainsäädännön ja ohjeistusten kautta, kuten tietosuoja-asetuksen vaatimusten noudattamiseen sekä potilaan oikeuksiin, suostumukseen ja arvoihin liittyviin suosituksiin. Kansallinen vuoropuhelu ja etiikkatyö toteutuu sairaaloissa, yliopistoissa sekä julkisessa politiikassa.