bioakumuloinnista

Bioakumulointi, suomeksi myös kertymä tai biokertyvyys, on prosessi, jossa aineet, kuten myrkyt tai ravintoaineet, kertyvät eliön kudoksiin nopeammin kuin ne poistuvat elimistöstä. Tämä voi johtua aineen hitaasta hajoamisesta tai poistumisesta tai sen voimakkaasta sitoutumisesta kudoksiin. Bioakumulointi on erityisen merkittävää pitkäikäisissä ja hitaasti kasvavissa organismeissa, joilla on useita vuosia aikaa kerätä aineita.

Bioakumuloinnin merkitys korostuu ravintoverkossa. Kun pienemmät eliöt, jotka ovat altistuneet tietyille aineille, joutuvat suurempien saalistajien ravinnoksi, aineen pitoisuus voi kasvaa merkittävästi ravintoketjun ylemmillä tasoilla. Tätä ilmiötä kutsutaan biomagnifikaatioksi. Esimerkiksi tietyt ympäristömyrkyt, kuten raskasmetallit ja pysyvät orgaaniset yhdisteet, voivat kertyä ihmisiin ja eläimiin ruokaketjun kautta vaarallisiksi nouseviin pitoisuuksiin.

Bioakumulointi voi vaikuttaa eliöiden terveyteen monin tavoin, kuten heikentämällä lisääntymiskykyä, aiheuttamalla kehityshäiriöitä tai vahingoittamalla elimiä. Sen ymmärtäminen on tärkeää ympäristönsuojelun ja ihmisten terveyden kannalta, jotta voidaan arvioida ja hallita kemikaalien riskejä.