autokollimaattoreita

Autokollimaattoreita ovat optisia mittauslaitteita, joita käytetään pienten kulmamuutosten mittaamiseen sekä tarkkaan suuntaamiseen ja kokoonpanojen kohdistamiseen. Ne perustuvat autocollimation-periaatteeseen, jossa kollimoitu valonsäde heijastuu takaisin kun kohteena oleva pinta on tietyssä kulmassa.

Perusperiaate on yksinkertainen: laitteessa on valonlähde, kollimoiva optiikka ja retikkelein havaittu kuva. Lähteen lähettämä kolmiulotteinen, lähes saapiva valonsäde suunnataan peilille. Peiliin heijastunutta valoa tarkkaillaan okulaarista tai digitaalisesta sensorista; peilin kaltevuuden pienet muutokset aiheuttavat vastaavia muutoksia heijastuneen säteen suunnassa, minkä mittaaminen antaa kulma- tai suuntatiedon. Mittauskalibrointi muuntaa havaittu siirtymä kulmaksi.

Käytössä autokollimaattoreita hyödynnetään erityisesti konepajoissa, optisessa valmistuksessa, laitteiden ja koneistojen suuntaamisen sekä pintojen, kuten lattioiden ja viereisten referenssitasojen, kohdistamisen. Niitä käytetään myös tutkimus- ja kehitystyössä sekä silloin, kun täytyy varmistaa suoruus, parallelismi tai kulma-eros.

Variantteja ja käytettävyyttä on useita: perinteisiä käsikäyttöisiä autokollimaattoreita sekä digitaalisia malleja, joissa kuvaa tallennetaan ja analysoidaan elektronisesti. Digitaaliset järjestelmät mahdollistavat automaattisen tallennuksen, graafisen analyysin ja suuremman mittausvakavuuden, mutta nekin vaativat vakaata tukijalkaa ja puhtaita optiikoita.

Autokollimaattoreiden etuja ovat korkea herkkyys, ei kosketusta tarvitseva mittaus ja nopea dianalyysi. Rajoitteisiin kuuluu herkkyys ympäristön häiriöille, kuten tärinälle ja lämpötilamuutoksille, sekä vaativa asennus, huolellinen kalibrointi ja puhtaiden optiikoiden ylläpito.