autoimmuunitaudit

Autoimmuunitaudit ovat joukko sairauksia, joissa elimistön immuunijärjestelmä hyökkää virheellisesti omia kudoksiaan vastaan. Normaalisti immuunijärjestelmä suojaa kehoa taudinaiheuttajilta, kuten bakteereilta ja viruksilta, mutta autoimmuunitaudeissa se sekoittaa elimistön omat solut ja kudokset vieraiksi ja hyökkää niitä vastaan. Tämä voi johtaa tulehdukseen ja kudostuhoon eri puolilla kehoa.

Syy siihen, miksi immuunijärjestelmä alkaa hyökätä omia kudoksia vastaan, ei ole täysin selvillä. Usein uskotaan, että perinnölliset tekijät yhdistettynä ympäristötekijöihin, kuten infektioihin tai tiettyihin lääkkeisiin, voivat laukaista autoimmuunitaudin. Naisilla on yleisemmin autoimmuunitauteja kuin miehillä.

Autoimmuunitauteja on satoja erilaisia, ja ne voivat vaikuttaa lähes mihin tahansa kehon osaan. Esimerkkejä yleisistä autoimmuunitaudeista ovat nivelreuma, tyypin 1 diabetes, lupus, kilpirauhasen autoimmuunisairaudet (kuten Hashimoto ja Basedow-Gravesin tauti) sekä MS-tauti. Oireet vaihtelevat suuresti taudista ja siitä, mitä kudoksia tauti vaikuttaa. Yleisiä oireita voivat olla väsymys, kuume, nivelkivut, ihottumat ja elinten toiminnan häiriöt.

Autoimmuunitauteja ei yleensä voida parantaa kokonaan, mutta oireita voidaan lievittää ja taudin etenemistä hidastaa hoidolla. Hoitoon kuuluu usein tulehdusta lievittäviä lääkkeitä, immuunijärjestelmää hillitseviä lääkkeitä ja elämäntapamuutoksia. Diagnoosi perustuu potilaan oireisiin, kliinisiin löydöksiin, verikokeisiin ja joskus kuvantamistutkimuksiin.