atmosfäärin

Atmosfääri on Maan ympärillä oleva kaasukerros, jonka gravitaatio pitää maapinnan lähellä. Sen tärkeimmät koostumukselliset komponentit ovat typpeä noin 78 prosenttia ja happea noin 21 prosenttia; lisäksi esiintyy pieniä määriä argonia, hiilidioksidia, neonia ja heliumia sekä vesihöyryä, jonka pitoisuus vaihtelee tilapäisesti ja paikallisesti. Koostumus ei ole täysin vakaa, vaan riippuu sekä sekä maayhteyksistä että sääolosuhteista.

Ilmakehä voidaan jakaa useisiin kerroksiin: troposfääri, stratosfääri, mesosfääri, termosfääri ja eksosfääri. Troposfääri sijaitsee lähimpänä pintaa ja siellä tapahtuu suurin osa sääilmiöistä; tropopause rajaa tämän kerroksen. Stratosfääri sisältää otsonikerroksen, joka suodattaa osan UV-säteestä; mesosfääri on kylmä ja harvinainen kerros; termosfääri ja eksosfääri ovat korkeita alueita, joissa ilmakehän kaasut harvenevat ja siirtyvät avaruuteen.

Atmosfäärin tehtävät ovat moninaiset: se suojaa elämää auringon säteilyltä sekä kosmisen ja säteilyn haitallisilta vaikutuksilta, säätää maanpäällistä lämpötilaa yhdistämällä lämmön jakautumista ja ilmakehän kiertoliikkeitä sekä mahdollistaa hengitettävän ilman ja kasvien fotosynteesin tarvitsemat kaasut. Kasvihuonekaasujen määrän kasvu vaikuttaa ilmastoon ja lämmönkestävyyteen pitkällä aikavälillä.

Ilmakehää mitataan ja seurataan laajasti sääasemilla, havaintoasemilla, ballooneilla sekä satelliiteilla, mitä kautta voidaan tulkita sen koostumusta, lämpötilaa, ilmanpaineita ja kaasujen pitoisuuksia eri korkeuksilla.