askelmittauksen

Askelmittaus tarkoittaa kävelyn ominaisuuksien määrällistä arviointia. Yleisimpiä mittausmuuttujia ovat askeleen pituus, askelten välinen väli eli stride, sekä askelten tahti (cadence) ja kokonaisnopeus. Lisäksi voidaan tarkastella kävelyn symmetriaa ja liikkeen variabiliteettia. Mittaus voidaan toteuttaa sekä kliinisissä tutkimuksissa että arjessa käytettävissä laitteissa.

Menetelmät ja laitteet vaihtelevat vaatimusten mukaan. Perinteisesti askelluksen määrää voidaan mitata pedometreillä, jotka laskevat askeleet. Nykyään yleisiä ovat kiihtyvyys- ja gyrosensorit sekä paineanturipohjaiset pohjalliset, jotka mittaavat voimia ja muutoksia askeleiden aikana. Laboratoriossa käytetään 3D-gait analysis -järjestelmiä, joissa liikkeet tallennetaan kuvamateriaalin ja heijastinten avulla tarkkaan mallintamalla. Arjessa mittauksia voidaan hankkia älypuhelimien, älykellojen tai muiden kannettavien antureiden avulla.

Käyttökohteet ja vaikuttavuus ovat moninaisia. Askelmittausta hyödynnetään kliinisessä arvioinnissa kävelyn kyvyn heikentymien, esimerkiksi Parkinsonin taudin, aivovamman tai ortopedisten vammojen, seuraamisessa. Se on hyödyllistä myös kuntoutuksen seurannassa, urheilutieteessä sekä työ- ja turvallisuustutkimuksissa, joissa kävelyn tehokkuus ja tasapaino ovat keskeisiä.

Rajoitteet ja huomioitavaa: Mittaustulokset voivat vaihdella laitteen sijoituksen, kengän, matkakäytännön ja ympäristön mukaan. Eri menetelmät voivat antaa erilaisia tuloksia, minkä vuoksi standardointi ja protokollien läpinäkyvä kuvaus ovat tärkeitä.