asetaattibakteereiden

Asetaattibakteereiden käsite viittaa bakteereihin, joiden toiminta liittyy asetaatin metaboliaan. Se kattaa sekä bakteerit, jotka tuottavat asetaattia lopputuotteenaan, että sellaiset, jotka käyttävät asetaattia energianlähteenä. Käytännössä ryhmä jakautuu pääosin kahteen toiminnalliseen alaryhmään: acetogeenisiin bakteereihin ja etikkahappobakteereihin.

Acetogeeniset bakteerit tuottavat asetaattia anaerobisissa oloissa hiilidioksidista ja vetyä Wood-Ljungdahl -reitillä. Ne löytyvät muun muassa sedimenttien, jätelietteiden ja biokaasulaitosten mikrobiyhteisöistä. Asetaatti toimii näille bakteereille sekä energiantuotannon että hiilenlähteenä, ja acetogenesis on tärkeä osa ympäristön hiilenkiertoa sekä eräiden bioteknisten prosessien perustaa.

Etikkahappobakteerit, kuten Acetobacter- ja Gluconobacter-suvut, hapettavat etanolia ja muita substraatteja etikkahapoksi hapen vaikutuksesta. Ne ovat keskeisiä etikan tuotannossa ja niiden esiintymistä tavataan hedelmissä, viineissä ja muissa fermentoiduissa elintarvikkeissa. Näiden bakteerien aineenvaihdunta perustuu membraanissa toimiviin dehydrogenaaseihin, ja ne tarvitsevat jatkuvaa hapen saantia.

Tutkimuksessa ja teollisuudessa asetaattibakteerien tunnistus tehdään yleisesti 16S rRNA -sekvensoinnilla sekä biokemiallisilla testeillä. Kultivointi tapahtuu erityisillä kasvualustoilla, jotka tukevat asetaatin tuotantoa tai sen käyttämistä. Ympäristössä nämä bakteerit vaikuttavat hiilenkiertoon ja fermentaatioprosesseihin sekä voivat olla sekä hyödyllisiä että, joissain tapauksissa, elintarvikkeiden pilaantumisen osatekijöitä.