anhydraattissa

Anhydrraatti on kemiallinen yhdiste, joka muodostuu veden poistamisesta kahden hapen sisältävän molekyylin tai funktionaalisen ryhmän välillä siten, että syntyy uusi yhdiste, joka reagoi vedellä muodostaen kyseisen happona. Käytännössä termiä käytetään sekä epämetallisten happoanhydridien että karboksyylihappojen kondensaation tuloksena syntyvien orgaanisten anhydridien yhteydessä. Anhydridit ovat usein valioita vesiliuoksiin reagoitaessa: ne muodostavat veden mukana kyseisen hapon tai happona yhdistelmän.

Inorgaaniset hapenanhydridit (acid anhydrides) koostuvat ei-metallien oksideista, jotka muodostavat happona veden kanssa. Esimerkkejä ovat rikkihappoa muodostava rikkitrioksidi SO3 ja typpihappoa muodostava typpimonoksidi N2O5. Monet näistä aineista ovat erittäin reaktiivisia veteen; ne muodostavat vastaavat hapot (H2SO4, HNO3) veden käsittelyssä. Joillakin metallien oksidit voivat toimia periaatteessa perusanhydrideina, jotka reagoivat veden kanssa muodostaen emäksisiä liuoksia (esim. Na2O, CaO).

Orgaaniset happoanahridrit syntyvät karboksyylihappojen kondensaatiolla vesihaponpoiston seurauksena. Yleisiä esimerkkejä ovat asetyyli-anhydridi ((CH3CO)2O) ja bentseenidi- (esim. phthalic anhydride) sekä muut di- tai monohapon anhydridit. Orgaaniset anhydridit toimivat yleisesti aktivoijina acylointireaktioissa, kuten eteeraustoimina (acetylation) ja esteröintireaktioissa. Niitä käytetään myös polymerointiprosesseissa sekä lääke- ja lääkeainevalmisteissa, jossa ne mahdollistavat tehokkaan happojen siirron ilman suoraa vesireaktiota.

Turvallisuus ja käsittely: useimmat anhydridit ovat helposti reagoivia, syövyttäviä ja kosteudenarkoja. Ne on säilytettävä kuivina, suojassa kosteudelta, ja niitä käsiteltäessä on käytettävä asianmukaisia suojavarusteita. Hydrolyysi on yleinen reaktio, joten kosteuden presence on otettava huomioon sekä valmistuksessa että varastoinnissa.