alulauseet

Alulauseet ovat päälauseen alaisia lauseita, jotka täydentävät tai tarkentavat päälausetta. Ne eivät useinkaan voi esiintyä itsenäisesti, vaan niiden sisältö riippuu päälausesta. Alulauseet jaetaan usein siihen, miten ne toimivat sanojen tai lauseen rakenteessa: ne voivat olla substantivisia (nimisyytteisiä), määritteleviä eli relatiivisia tai adverbialisia lauseita. Lisäksi mainitaan yleisesti lauseenvastikkeet, jotka ovat ei-finiittejä ja voivat toimia verbien tai adjektiivien täydennyksenä.

Substantiviset alulauseet toimivat lauseen täyte- tai subjektiosana; niissä voi esiintyä että- tai muuta sisäkkäistä sisältöä, esim. On selvää, että hän sai palkinnon. Tällaiset lauseet voivat muodostaa päälausetta täydentävän kokonaisuuden tai olla sen subjekti ja objekti.

Relatiiviset alulauseet määrittävät edeltävää nimeä ja ne alkavat relatiivipronomineilla kuten joka, mikä tai jonka. Esimerkki: Kirja, jonka sivut ovat vahingoittuneet, on vanha.

Adverbialiset alulauseet antavat tietoa aikaisesta, paikkakeskuksesta, syystä, tarkoituksesta, ehtosta, myönteisestä tai kielteisestä kontekstista sekä tuloksesta tai vertailusta. Esimerkit: Kun hän tulee, aloitamme; Jos sataa, otamme sateenvarjon; Koska olin myöhässä, myöhästyin kokouksesta.

Lauseenvastikkeet ovat ei-finiittejä, jotka voivat toimia päälausetta vastaavalla tavalla. Esimerkki: Käytyään kaupassa, hän meni kotiin.

Pää- ja alulauseiden välinen sanajärjestys pysyy yleisesti suomalaisessa järjestyksessä, ja alulauseen alussa esiintyvä konjunktio tai relatiivipronomini johdattaa sisällön. Punctuationissa tavataan pilkku ennen alulauseen alkua.