alkyylien

Alkyylit ovat orgaanisen kemian perusrakennuspalikoita. Ne ovat orgaanisia ryhmiä, jotka muodostuvat hiiliatomista ja vetyatomeista, ja ne ovat peräisin alkaanista, tyydyttyneistä hiilivedyistä. Alkyyliryhmä on muodostunut poistamalla yksi vetyatomi alkaanista. Esimerkiksi metaanista (CH4) muodostuu metyyliryhmä (CH3-), etaanista (C2H6) etyyliryhmä (C2H5-), ja niin edelleen. Alkyyliryhmät ovat tyypillisesti saturoituneita, eli ne eivät sisällä kaksois- tai kolmoissidoksia hiiliatomien välillä.

Nimi alkyyli tulee sanasta "alkoholi", koska monet alkyyliryhmät löytyvät alkoholin kaltaisista yhdisteistä. Alkyyliryhmät ovat keskeisiä orgaanisten yhdisteiden rakenteiden ymmärtämisessä. Ne voivat toimia sivuketjuina, jotka vaikuttavat molekyylin fysikaalisiin ja kemiallisiin ominaisuuksiin, kuten liukoisuuteen ja reaktiivisuuteen. Alkyyliryhmien koko ja muoto vaikuttavat myös molekyylien välisiin vuorovaikutuksiin, kuten van der Waalsin voimiin.

Yleisimpiä alkyyliryhmiä ovat metyyli (CH3-), etyyli (CH3CH2-), propyyli (CH3CH2CH2-) ja butyyli (CH3CH2CH2CH2-). Nämä ryhmät voivat olla lineaarisia tai haaroittuneita. Esimerkiksi propyyliryhmästä on olemassa kaksi isomeeristä muotoa: normaali-propyyli ja iso-propyyli. Alkyyliryhmiä esiintyy lukemattomissa orgaanisissa yhdisteissä, mukaan lukien hiilivedyt, alkoholit, amiinit, esterit ja monet muut. Ne ovat tärkeitä myös polymeerien, lääkeaineiden ja muiden teollisesti merkittävien aineiden valmistuksessa.