Alkyyliryhmien

Alkyyliryhmä on orgaanisen kemian substituentti, joka muodostuu poistamalla yhden vetyatomin alkaaanista. Tällainen ryhmä liittyy yleensä toiseen molekyyliin C–C-sidoksen kautta. Yleisessä muodossa alkyliryhmä voidaan esittää CnH2n+1–, eli se vastaa alkaanin yksittäistä vetyä vaille jäänyttä radikaalia.

Alkyyliryhmiä on sekä lineaarisia (n-alkyyliryhmät) että haaraisia. Esimerkkejä yleisimmistä ovat methyl (CH3–), ethyl (C2H5–), sekä propyl (C3H7–). Haaraisia muotoja ovat esimerkiksi isopropyl ((CH3)2CH–), tert-butyl (C(CH3)3–) ja muut vastaavat isomeriarkit. IUPAC-nimenannossa substituentteja kutsutaan lopulla -yl (esim. metyyliryhmä, etyylyliryhmä). Epäselvissä tapauksissa käytetään etuliitteitä kuten n- (lineaarinen) tai iso- / tert- (haaraantunut) helpottamaan nimeämistä.

Rooli ja ominaisuudet. Alkyyliryhmät toimivat sivuketjuina substituentteina, kun ne ovat kiinnitettyinä epäorgaanisiin tai orgaanisiin runkoihin. Ne ovat yleensä poolittomia ja vaikuttavat yleisesti molekyylin polaarisuuteen, kiehumispisteisiin ja liukoisuuteen veteen. Ne ovat suhteellisen ei-reaktiivisia yleisissä olosuhteissa, mutta niihin voidaan suorittaa erilaisten reaktioiden, kuten sub-stituointien, radikaalireaktioiden tai hapetusten kautta, jolloin alkyyliryhmän rakenteeseen tehdään muutoksia.

Käyttökohteet. Alkyyliryhmiä hyödynnetään suuresti orgaanisen kemian ja biokemian nimityksissä, synteesissä ja polymeerien rakenteissa. Niiden pituus ja haaraisuus määräävät monien yhdisteiden fyysisiä ominaisuuksia sekä vuorovaikutuksia muiden aineiden kanssa.