alkyylejä

Alkyylit ovat orgaanisia ryhmiä, jotka muodostuvat yhdestä tai useammasta hiiliatomista ja niihin sitoutuneista vetyatomeista. Ne ovat tyydyttyneitä hiilivetyjä, joista on poistettu yksi vetyatomi. Alkyylien yleinen kaava on CnH2n+1, missä n on positiivinen kokonaisluku. Yksinkertaisin alkyyli on metyyliryhmä (CH3-), joka muodostuu metaanista (CH4) yhden vetyatomin poistumisen seurauksena. Seuraavaksi tulevat etyyliryhmä (C2H5-), propyyliryhmä (C3H7-) ja niin edelleen.

Alkyylit ovat rakenteellisia osia monissa orgaanisissa yhdisteissä, kuten alkaaneissa, alkeeneissa, alkyyneissa, alkoholissa ja amiineissa. Ne toimivat usein hiilivetyketjun jatkeina tai substituentteina. Alkyylien ominaisuudet, kuten niiden reaktiivisuus ja fysikaaliset ominaisuudet, riippuvat niiden koosta ja rakenteesta. Suuremmilla alkyyliryhmillä on yleensä korkeammat kiehumispisteet ja ne ovat vähemmän polaarista.

Alkyylejä esiintyy luonnossa monissa yhdisteissä, kuten rasvoissa, öljyissä ja luonnonkumissa. Niitä käytetään laajasti kemianteollisuudessa muovien, liuottimien ja muiden kemikaalien valmistuksessa. Esimerkiksi polyeteenin valmistuksessa käytetään eteenimonomeeria, joka on alkyyliryhmää sisältävä yhdiste. Alkyyliryhmien tunnistaminen ja ymmärtäminen on olennaista orgaanisen kemian perusteiden hallinnassa.