alkukielellä

Alkukielellä on suomen kielen ilmaus, jota käytetään historiallisessa ja vertailevassa kielitieteessä viittaamaan oletettuun varhaiseen kielimuotoon tai proto-kieleen. Sen avulla tutkijat kuvattaa sitä yhteistä esiäntä, josta nykyiset kielimuodot ovat kehittyneet. Alkukielellä puhuttaessa tarkoitetaan usein rekonstrueerattua kieltä, jonka äänne- ja kielioppijärjestelmä on arvioitu vertaamalla läheisiä kieliä.

Käyttö ja merkitys. Alkukielellä viitataan pääosin rekonstruktioihin ja teoreettisiin malleihin kielten alkuperäisestä kehityksestä. Kielitieteessä pyritään määrittelemään, millaisia ominaisuuksia varhaisessa vaiheessa saattoi olla esimerkiksi fonologia, sanasto ja morfologia, jotta nykyiset kielet voidaan selittää yhteisten piirteiden kautta. On tärkeää muistaa, että Alkukieli on tieteellinen käsite, ei yksittäinen todistettu kielellinen muoto.

Taivutus ja etymologia. Alkukielellä muodostuu sanasta alkukieli (proto-language) inessiivissä -llä, jolloin sanamuodosta saadaan tarkoittamaan tilaa “proto-kielellä”. Esimerkiksi lauseessa voisi sanoa: tutkijat arvelevat, että sanojen perusmuodot ovat tulleet alkukielellä.

Rajat ja suhde muihin käsitteisiin. Alkukielellä viittaaminen on yleistä historiallisen kielitieteen kontekstissa, mutta se eroaa varmuudella siitä, että kyse on rekonstruktiosta eikä konkreettisesta, todistetusta kielellisestä todellisuudesta. Lyhenne- ja synonyymikontekstissa käytetään usein sanaa proto-kieli tai rekonstruktio.

Lisätietoa. Katso: proto-kieli, historiallinen kielitiede, rekonstruktio.