alikasvostoa

Alikasvosto tarkoittaa metsän alinta kasvillisuuskerrosta, johon kuuluu puuvartisten taimien, pensaiden ja puitujen lisäksi kivikassineen, sammalten sekä heinien ja pienkasvuston muodostama kerros. Se sijaitsee overstoryn ( yläkerroksen) alla ja voi ulottua muutamasta senttimetristä useisiin metreihin korkeuttaan riippuen metsän tilasta ja valon määrästä. Termiä käytetään erityisesti suomenkielisessä metsätaloudessa kuvaamaan alikasvuston kehitystä ja sen roolia metsän tilassa.

Alikasvoston merkitys on ekologisesti suuri. Se toimii elinympäristönä monille lajeille, edistää monimuotoisuutta ja tarjoaa suojan sekä ravintoa monille hyönteisille, linnuille ja nisäkkäille. Se vaikuttaa maaperän stabilointiin, ravinteiden kiertoon sekä kosteuden säilymiseen. Alikasvosto myös vaikuttaa tulevaan uudistumiseen: sen koostumus ja tiheys voivat edistää tai estää taimikon kehittymistä.

Säätelytekijät ja dynamiikka: alikasvosto muodostuu pääasiassa valon määrästä, maaperäolosuhteista, maaperän kosteudesta sekä vuorovaikutuksesta yläpuolisen puuston kanssa. Tulokkaat avaukset, tuhot tai hakkuut voivat muuttaa kerrosten välistä kilpailua ja lajinvaihtelua.

Hallinta ja metsänhoito: tavoitteena on usein ylläpitää monipuolista alikasvostoa sekä turvata puuston tulevaa uudistumista. Käytännössä tähän kuuluu valikoiva harvennus, jätöpuuston säilyttäminen, taimikon suojelu tai rakenteelliset toimenpiteet kuten pienet aukot sekä valikoidut toimenpiteet, jotka tukevat sekä biologista monimuotoisuutta että puusukupolven kehittymistä.

Määrittely ja mittaus: alikasvoston tilaa seurataan esimerkiksi peittävyydellä, lajien sirroilla, biomassalla sekä taimikon tiheydellä ja korkeuden jakaumalla. Seurantaa käytetään metsänhoidon suunnittelussa ja kestävän metsätalouden toteuttamisessa.