alaryhmäanalyyseihin

Alaryhmäanalyysi on tilastollinen menetelmä, jota käytetään tutkimaan, eroavatko ryhmän alaryhmät merkittävästi toisistaan tietyn muuttujan suhteen. Se on usein seuraava vaihe, kun on suoritettu yhden muuttujan varianssianalyysi (ANOVA) ja on havaittu tilastollisesti merkitsevä ero ryhmien välillä. Tällöin alaryhmäanalyysi auttaa tunnistamaan, mitkä tietyt ryhmäparit ovat vastuussa tästä kokonauserosta.

Eri alaryhmäanalyysimenetelmiä on olemassa, ja valinta riippuu tutkimuksen tavoitteista ja oletuksista. Yleisiä menetelmiä ovat Bonferronin korjattu t-testi, Tukey's Honestly Significant Difference (HSD) ja Scheffén menetelmä. Bonferronin menetelmä on konservatiivinen ja vähentää tyypin I virheen todennäköisyyttä, mutta se voi olla vähemmän tehokas havaitsemaan todellisia eroja. Tukey's HSD on hyödyllinen, kun ryhmäkoot ovat samankokoisia ja halutaan verrata kaikkia mahdollisia ryhmäpareja. Scheffén menetelmä on joustavampi ja sopii monimutkaisempiin vertailuihin.

Alaryhmäanalyysin tuloksia tulkitaan usein taulukkomuodossa, jossa esitetään ryhmäparien väliset erot, tilastolliset testisuureet ja p-arvot. Merkitsevä p-arvo (yleensä alle 0.05) osoittaa, että kyseisten ryhmien välillä on tilastollisesti merkitsevä ero tarkasteltavan muuttujan suhteen. On tärkeää muistaa, että alaryhmäanalyysin tulokset perustuvat jo olemassa olevaan tilastollisesti merkitsevään löydökseen pääanalyysissä.