ajukahjustusega

Ajukahjustus tarkoittaa aivojen rakenteellista tai toiminnallista vahinkoa, joka voi olla tilapäinen tai pysyvä. Se voi johtua traumasta, kuten päävammasta tai vakavasta kolhiintumisesta, tai ei-traumatisista syistä, kuten aivohalvauksesta, hapenpuutteesta, infektiosta tai kasvaimesta. Vakavuus vaihtelee lievästä vakavaan.

Vahinkoja luokitellaan traumaattisiksi ja ei-traumaattisiksi sekä lieviin, keskivaikeisiin ja vakaviin tiloihin. Traumaattisiset vauriot seuraavat ulkoista iskua päähän; ei-traumaattisissa tapauksissa syiksi voivat olla verenkierron ongelmat, hapenpuute, tulehdukset tai kasvaimet. Vaikutukset voivat olla paikallisia tai laaja-alaisia.

Oireet riippuvat vaurion sijainnista ja vakavuudesta. Yleisiä ovat kognitiiviset muutokset (muistin, huomion ja suunnittelun vaikeudet), motoriset oireet (heikkous, koordinointivaikeudet), puhe- ja kielelliset ongelmat sekä emotionaaliset ja käyttäytymisen muutokset. Päänsärky ja väsymys ovat yleisiä akuutissa vaiheessa.

Diagnoosi perustuu neurologiseen tutkimukseen, kuvantamiseen (CT tai MRI) sekä tarvittaessa neuropsykologisiin testeihin. Hoito tähtää vakauttamiseen akuutissa vaiheessa ja kuntoutukseen pitkällä aikavälillä. Monialainen kuntoutus sisältää yleensä fysioterapiaa, toimintaterapiaa, puheterapiaa sekä kognitiivista ja psykososiaalista tukea. Kuntoutus voidaan toteuttaa sairaalassa sekä kotiympäristössä.

Ennuste riippuu vaurion luonteesta ja hoidon nopeudesta. Lievät vammat toipuvat usein viikoissa, vakavammissa tapauksissa toipuminen voi kestää kuukausia tai vuosia. Ennaltaehkäisy keskittyy kypärän käyttöön, liikenneturvallisuuteen, kaatumisten ehkäisyyn sekä erilaisten riskien hallintaan.