ajattelutavan

Ajattelutavan on suomalainen termi, jolla tarkoitetaan yksilön tai ryhmän hallitsevaa, toistuvaa tapaa suuntautua ajatteluun ja päätöksentekoon. Se kuvaa sekä kognitiivisia skeemoja että kulttuurisia käytäntöjä, joiden kautta ihmiset tulkitsevat informaatiota, asettavat tavoitteita ja ratkaisevat ongelmia. Ajattelutavan käsite liittyy läheisesti käsitteisiin kuten näkökulma, asenne ja ajattelumalli, mutta korostaa ennen kaikkea taipumusta lähestyä asioita tietyllä tavalla.

Ajattelutavan muodostuminen on pitkäaikainen prosessi, joka rakentuu koulutuksesta, kokemuksista, vuorovaikutuksesta ja arvoista. Se voi olla sekä tietoinen että piilevä: esimerkiksi kriittinen ajattelu ja reflektio voivat muuttaa sitä, kun taas ennakkoluulot ja stereotypiat voivat vahvistaa sitä. Eri tilanteet voivat painottaa erilaisia ajattelutapoja; tutkimuksellinen konteksti suosii evidenssiin perustuvaa päättelyä, kun taas luovaan työhön liittyy enemmän kokeilevaa ja joustavaa lähestymistapaa.

Ajattelutapaa käytetään laajasti koulutuksessa, organisaatio- ja johtamistutkimuksessa sekä kulttuurintutkimuksessa. Siitä puhutaan usein kun arvioidaan päätöksenteon laatua, ongelmanratkaisun tapoja tai oppimisen edellytyksiä. Ajattelutavan kehittäminen ja muutos ovat yleisiä tavoitteita esimerkiksi henkilöstön osaamisen kehittämisessä ja oppimisympäristöjen suunnittelussa.

Ajattelutavan muutos voi edellyttää systemaattista harjoittelua, reflektointia ja ympäristön muutoksia. Uudet kokemukset, dialogi erilaisten näkökulmien kanssa sekä opetuksen ja palautteen laatu voivat auttaa muuttamaan tapaa ajatella ja reagoida. Koska ajattelutavat ovat usein yhdistelmä tiedollisia ja tunteeseen perustuvia elementtejä, niiden muuttaminen on sekä kognitiivisesti että affektiivisesti vaativaa.