aikavälit

Aikaväli, monikossa aikavälit, tarkoittaa kahden ajanhetken välissä olevaa ajanjaksoa. Jos ajanhetket ovat t0 ja t1 ja t1 ≥ t0, aikavälin pituus voidaan merkitä Δt = t1 − t0, ja sillä on merkitys sekä koko ajanjakson kestolle että sen havainnoille. Suljettu interval [t0, t1] sisältää päät, kun taas avoin (t0, t1) ei sisällä niitä; käytännössä valinta riippuu kontekstista.

Käyttökohteita ovat mittaukset, aikataulutus, ohjelmointi ja signaalin näytteenotto. Esimerkiksi tieteellisissä mittauksissa aikaväli määrittelee, millä aikavälillä havainnot kerätään, sekä kuinka pitkä on seurausten välinen aika. Data-analyysissä aikaväli auttaa määrittelemään ajanjakson, jolla signaali tai tapahtuma tarkastellaan.

Mitat ja yksiköt: aikavälin pituus mittaa yleensä sekunneissa, mutta sitä voidaan ilmaista myös minuuteissa, tunneissa tai päivissä. Perusmalli on Δt = t1 − t0. Kaksi yleistä tyyppiä ovat kiinteä aikaväli, jossa Δt on vakio, sekä epäyhtenäinen aikaväli, jossa peräkkäiset ajankohdat vaihtelevat. Esimerkki epäyhtenäisestä aikavälistä: havainnot otetaan 0 s, 3 s, 7 s ja 12 s jälkeen aloituspisteestä.

Näytteistystekniikassa aikaväli määrittää näytteenottotaajuuden f_s = 1/Δt, kun aikaväli on vakio. Aikavälejä käytetään myös aikakatkaisu-ikkunoina ja tapahtumien aikakelkoina, joissa ne kuvaavat, millaisia ajanjaksoja analyysi kattaa. Aikavälit ovat keskeinen käsite sekä havainto- että käsittelyprosesseissa.