ahdistelua

Ahdistelu tarkoittaa käytöstä, joka aiheuttaa uhrille pelon, ahdistuksen tai epämukavuuden ja jota kohde pitää kohtuuttomana tai ei-toivottuna. Termi kattaa sekä seksuaalisen ahdistelun että yleisen häirinnän. Ahdistelun muotoja voivat olla esimerkiksi toistuva ei-toivottu lähestyminen, loukkaavat tai uhkaavat puheet ja viestit, seuraaminen, jatkuva kontaktin ottaminen sekä fyysinen koskettaminen ilman suostumusta. Ahdistelu voi esiintyä työ- tai opiskelupaikassa, julkisilla paikoilla sekä verkossa.

Lainsäädännöllisesti ahdistelu nähdään useissa oikeusjärjestelmissä haitallisena ja mahdollisesti rangaistavana, erityisesti seksuaalisen ahdistelun sekä toistuvan, järjestelmällisen häirinnän tapauksissa. Suomessa ahdistelu ja siihen liittyvä seksuaalinen häirintä on huomioitu lainsäädännössä ja oikeuskäytännössä; käytännössä sekä yksittäisillä rikosoikeudellisilla seuraamuksilla että organisaatioiden ennalta ehkäisevillä toimenpiteillä pyritään suojelemaan uhreja. Työpaikoilla ja oppilaitoksissa on yleensä nollatoleranssi häirinnälle ja selkeät ohjeet vastatoimista sekä tukimuodoista.

Ahdistelun vaikutukset kohteeseen voivat olla pelon ja ahdistuksen lisäksi univaikeuksia, stressiä, toimintakyvyn heikkenemistä sekä työ- tai opiskeluympäristön turvallisuuden tunteen heikkenemistä. Tuen hakeminen on tärkeää: apua saa terveydenhuollosta, kriisikeskuksista, asianajajilta sekä työnantajan tai koulun turvallisuus- tai henkilöstöasioista vastaavilta. Akuutissa tilanteessa on aina hakeuduttava viranomaisten puoleen.